Isoja ikkunoita

Yliopisto-lehti 6/2012

Designpääkaupunkivuoden kunniaksi yliopisto on avannut kaupunkiin uusia isoja ikkunoita.

Helmikuusta lähtien yliopiston toimintaa ja tutkimusta on esitelty Tiedekulmassa, joka näin kesän tultua on levittänyt kahvilansa terassin Aleksanterinkadulle.

Viime vuosien merkittävin rakennushanke, Kaisa-talo, on valmistunut keskustakampuksen ytimeen, ja syyskuussa uusi hieno pääkirjasto aukeaa yleisölle. Olen seurannut vähän jännittyneenä ja kevättä kohti yhä enemmän innostuneena talon kohoamista Kaisaniemenkadulle. Kahden runsaslumisen ja rakentamisen kannalta vaikean talven jälkeen se valmistui ajallaan ja luovutettiin yliopistolle vapunaattona.

Kaisaniemenkadun puolen suuri lasi-ikkuna kiinnittää katseen jo Rautatientorin kulmalla, kuin tervehtien yliopiston puolesta kaupunkiin tulijaa. Fabianinkadun puolella lasiseinästä kuvastuu kulttuurien tutkijoiden Topelia. Sisällä näkymät ovat juuri niin hengästyttävät kuin havainnekuvissa, eikä kompromisseja tarvinnut tehdä. Talon suunnitelleet arkkitehdit saivat ansiosta vastaanottaa toukokuussa ensimmäiset rakennustaiteelle myönnetyt Kritiikin kannukset.

Kesän kuluessa muuttoautot kuljettavat taloon sisältöä, joka kuvastaa yliopiston keskeistä ominaisuutta: tietoa ja sen mukanaan tuomaa ajattelua. Ajattelua, joka muotoilee yhteiskuntaa.

Taloon muuttavia kirjoja on kolmekymmentä hyllykilometriä, muuttolaatikoita on urakkaan tilattu parikymmentä tuhatta. Painaviin laatikoihin on pakattu teologiaa, oikeustiedettä, humanistisia ja valtiotieteitä.

Uuden rakennuksen avulla yliopisto voi entisestään tiivistää keskustakampustaan ja ottaa kirjastoilta vapautuvia tiloja uuteen käyttöön. Muuttoautot siis jatkavat ajeluaan syksylläkin. Kirjaston jälkeen on monien tiedekuntien ja laitosten vuoro pakata laatikoita ja siirtyä toisiin kiinteistöihin.

Pääkirjasto on ensisijaisesti tarkoitettu opiskelun ja tutkimuksen tarpeisiin. Uutena innostavana ja yhteisenä tilana se luo lisäksi mahdollisuuksia paitsi aineistojen myös opiskelijoiden ja tutkijoiden kohtaamisiin, kun eri taloissa ympäri keskustakampusta sijainneet tiedekuntien, laitosten ja oppiaineiden kirjat kootaan saman katon alle.

Tieteidenvälisen vuoropuhelun ohella kirjasto edistää myös yliopiston ja yhteiskunnan välistä kanssakäymistä. Talo on kaikille kävijöille avoin. Siitä tulee toivottavasti paikka, jossa tiedon ja ajattelun innostus kasvaa ja laajenee entisestään.

Ulla-Maija Forsberg, Helsingin yliopiston vararehtori

Kuva: Ari Aalto

Kommentoi artikkelia

Toimitus käy läpi kaikki kommentit ennen julkaisua. Kommentteja voidaan julkaista myös Yliopisto-lehdessä.

Voit käyttää tekstin joukossa yleisimpiä html-tageja (<i>, <b>, jne.).