Kemistit värien jäljillä

Yliopisto-lehti 6/2012

Arkeologille tai taidehistorioitsijalle voi hyvinkin kesken uurastuksen tulla ikävä kemistiä, uskoo orgaaniseen kemiaan erikoistunut professori Kristiina Wähälä.

— Pigmenttejä analysoimalla voimme esimerkiksi päätellä, miltä jokin maali on alun perin, kauan sitten näyttänyt.

Elektronimikroskopia taas auttaa katsomaan asioita atomien mittakaavassa. Materiaalin koostumuksen määriteltyään voi päätellä paljon teoksen iästä ja alkuperästä. Tieto ohjaa myös konservoijaa viisaisiin ratkaisuihin.

Niin ikään kulttuurin onnistunut arkistoiminen edellyttää materiaalien tuntemusta.

— Kemian laitoksella Kumpulassa on aiemmin tutkittu, kuinka paperi ajan oloon kellastuu ja hapertuu. Nykyiset hapottomat paperit voivat säilyä jopa sata vuotta. Uudempi kiinnostuksen kohteemme on digitaalisten aineistojen hapettuminen, sillä ajan hammas syö niitäkin.

Wähälän ja kumppaneiden löytöihin syventyy elokuussa kansainvälinen opiskelijajoukko, kun Helsinki Summer School (HSS) tuo kolmeksi viikoksi vilinää kaupunkiin. Kemian kurssi järjestetään otsikolla Cultural Heritage, Chemistry and Spectroscopy.

Kaikkiaan HSS on laaja kattaus retkeilyä, tuttavuuksien solmintaa ja opiskelua, aiheena vaikkapa pedagogiikka, käsitehistoria, aivotutkimus tai bioetiikka.

Tänä vuonna kesäkoulu kuuluu World Design Capitalin ohjelmaan, mikä näkyy kurssien designteemoina. Tarjonnasta vastaavat pääkaupunkiseudun korkeakoulut yhdessä. Osallistujia saapuu kymmenistä maista.

Teksti: Hanna Kaisa Hellsten

Kuva: Lauri Voutilainen

Kommentoi artikkelia

Toimitus käy läpi kaikki kommentit ennen julkaisua. Kommentteja voidaan julkaista myös Yliopisto-lehdessä.

Voit käyttää tekstin joukossa yleisimpiä html-tageja (<i>, <b>, jne.).