Evoluutio työssään

Yliopisto-lehti 5/2012

Tuhansien vuosien kulttuuri ei näytä vievän sijaa luonnonvalinnalta.

Evoluutiota voi tutkia monin tavoin. PNAS-lehden 30.4. julkaisemassa artikkelissa tutkimusryhmä käytti aineistonaan 5 923 suomalaisen tietoja kirkonkirjoista vuosilta 1760–1849. Helsingin yliopistosta ryhmään kuuluu psykologian tutkija Markus Jokela.

Ihmispopulaatioiden luonnonvalinnan tutkiminen on hankalaa, ja sitä on tehty vähän.

– Luonnonvalintaa on mahdotonta mitata suoraan. Sen sijaan mittasimme, kuinka paljon luonnonvalinnalle on potentiaalia, kertoo evoluutiobiologi Jenni Pettay.

Ryhmä tutki maanomistajien ja maattomien selviytymistä pariutumisikään, pariutumista ja lisääntymisonnea. Tutkijat havaitsivat, että mahdollisuus luonnonvalintaan oli ihmispopulaatioissa yhtä vahva kuin muilla eläimillä tehdyissä tutkimuksissa.

Ihmispopulaatioissa luonnonvalinnan on usein ajateltu heikentyneen viimeisinä huiman vauhdikkaan kehityksen vuosituhansina. Tutkimus antaa selkeitä merkkejä siitä, ettemme suinkaan ole olleet evoluution ulkopuolella.
Luonnonvalinnan lisäksi myös sukupuolivalinnan, suoraan lisääntymiseen kohdistuvan valintapaineen, havaittiin toimivan tutkituissa populaatioissa.

– Ihmiset ovat tyypillisiä nisäkkäitä siinä mielessä, että uroksiin kohdistuu enemmän seksuaalivalintaa.
1700- ja 1800-lukujen vaihteen Suomessa yksiavioisuus oli sääntö. Useampia kumppaneita oli leskillä, joista eritoten miehet tapasivat avioitua uudemman kerran.

Tutkimus rohkaisee jatkamaan luonnonvalinnan tutkimusta laajasti. Ihmisen jatkuvaa evoluutiota voisi ymmärtää näin yhä paremmin. 

Teksti: Mikko Pelttari

Kuva: Lauri Voutilainen

Kommentoi artikkelia

Toimitus käy läpi kaikki kommentit ennen julkaisua. Kommentteja voidaan julkaista myös Yliopisto-lehdessä.

Voit käyttää tekstin joukossa yleisimpiä html-tageja (<i>, <b>, jne.).