PL 33 (Fabianinkatu 18)
00014 Helsingin yliopisto
(09) 191 40814
ja
050 311 2531
yliopisto-lehti@helsinki.fi

Yliopisto-lehti seuraa tiedettä ja tutkimusta. Lehdessä maan parhaat asiantuntijat taustoittavat yhteiskunnan ilmiöitä.
Saat vuosittain 10 ajattelemisen arvoista lukuelämystä. Seuraavasta voit nauttia 31.5. 2013.
MS-taudin perimä aukeaa
Yliopisto-lehti 8/2011

Laajin koskaan tehty MS-taudin geenitaustaa kartoittava tutkimus on koonnut merkittävää uutta tietoa multippeliskleroosin taustatekijöistä. Yksi elokuussa Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistuneista ryhmistä oli professori Janna Saarelan ryhmä Institute of Molecular Medicine Finlandista.
MS-tauti on yksi yleisimpiä nuorten aikuisten neurologisia sairauksia, potilaita on maailmanlaajuisesti noin 2,5 miljoonaa. MS on autoimmuunisairaus, jossa krooninen tulehdus vaurioittaa hermosoluja suojaavaa myeliiniä ja vaikeuttaa impulssien kulkua keskushermostossa.
Viidessätoista maassa tehdyssä geenitutkimuksessa oli mukana noin kymmenentuhannen MS-tautiin sairastuneen ja noin 17 tuhannen terveen kontrolliryhmäläisen DNA.
- Tutkimuksessa havaittiin että lähes kaikki nyt tunnistetut MS-tautiin liittyvät geenit ovat yhteydessä immuunipuolustusjärjestelmään, ja noin kolmasosan niistä on havaittu lisäävän myös muiden autoimmuunitautien riskiä. Myös selvisi, että tautiriskiin vaikuttavat vähintäänkin kymmenet geenivariantit, joista tunnetaan vain osa, Saarela summaa tutkimuksen satoa.
Tutkimuksen löydöksistä toivotaan selittäjää mekanismille, jolla elimistö hyökkää aivojen ja selkäytimen kimppuun MS-taudissa. Tarkentuneet perinnöllisyysmekanismit ovat rohkaisevia myös MS-taudin ja muiden autoimmuunisairauksien täsmällisemmän hoidon ja ympäristötekijöihin liittyvän ennaltaehkäisyn kannalta.
- Tulosten pohjalta voidaan paremmin ymmärtää, mitä tapahtuu elimistön reagoidessa virheellisesti ja miksi tämä virheellinen reaktio kohdistuu eri elimiin eri autoimmuunitaudeissa, Saarela sanoo.
Monien nyt MS-tautiin yhdistettyjen geenien tiedettiin ennalta olevan keskeisiä immuunijärjestelmän toiminnan kannalta, joten tutkimus vahvistaa käsitystä MS-taudista elimistön immuunipuolustusjärjestelmän häiriönä.
Tunnistetut viitisenkymmentä geenivarianttia eivät Saarelan mukaan kuitenkaan vielä riitä MS-taudin paljastavan geenitestin kehittämiseen.
- Tähän mennessä tunnistetut variantit selittävät vain osan MS-taudin periytyvyydestä. Tarvitaan vielä jatkokartoitusta ja varsinaista tautiriskiä lisäävien toiminnallisten geenivarianttien tunnistamista.
Professori Saarelan tutkimusryhmä on mukana useissa kansainvälisissä MS-taudin geenitaustaa kartoittavassa tutkimuksissa.
teksti Mikko Pelttarikuva Wikipedia
Kommentit
Veikko Avikainen - 19.4.2012
Onko rokotuksilla tai lapsuudessa sairastetuilla infektiotaudeilla tai suolistobakteerikantaa muuttavilla lääkkeillä tai ympäristömyrkyillä osuutta etiologiassa?
Elena - 5.3.2013
Onko Suomessa tutkittu virusten
vaikutus elimistössä että jatkossa
voi tulla MS-tauti?
Minun tyttö 1,5-2 vuoden ikäisenä
oli sairastunut tuhkarokon, kun hän
oli 22 vuotiaan todettiin MS-tauti.
Kommentoi artikkelia
Toimitus käy läpi kaikki kommentit ennen julkaisua. Kommentteja voidaan julkaista myös Yliopisto-lehdessä.
Voit käyttää tekstin joukossa yleisimpiä html-tageja (<i>, <b>, jne.).
Tilaa Yliopisto-lehti
Yliopisto-lehden säilytyskansiot
Yliopisto-lehden blogit

Yliopisto-lehti tutkijoiden matkassa >>

Yliopisto-lehden toimitus omissa ajatuksissa >>
Tutustu itseesi
Aivojumppaa
