Vastasyntynyt rakentaa aivojaan

Yliopisto-lehti 5/2010

Vastasyntynyt ei tunnu tajuavan mistään mitään, mutta ei syytä huoleen. Vauvan aivoissa on syntymän hetkellä vauhdikas kehitys käynnissä. Aivan heti ne eivät pysty kunnolla käsittelemään informaatiota.

Helsingin yliopiston tutkijat löysivät yhdessä ranskalaiskollegoidensa kanssa vastasyntyneiden aivojen muistikeskuksesta aivojen kehitystä säätelevän mekanismin. Dosentti Tomi Taira kumppaneineen raportoi tuloksista 12.5. yhdysvaltalaisessa The Journal of Neuroscience -lehdessä.

Tutkijoiden löytämä mekanismi sallii aivojen toimia poikkeuksellisella tapaa muutaman ensimmäisen elinviikon ajan. Informaationkulkua ohjaavien välineuronit työskentelevät poikkeuksellisen korkeilla taajuuksilla. Tämä edesauttaa aivojen toiminnalle tärkeiden hermosoluyhteyksien syntyä.

Ulkoapäin prosessi näyttää nukkumiselta.

- Silmät liikkuvat ikään kuin REM-unessa, neurotieteiden tutkimuskeskuksessa ja biotieteiden laitoksella tutkimustaan tekevä Taira kertoo.

Unia vauva ei kuitenkaan näe, sillä rakennusvaihe estää laajojen hermoverkkojen yhteistoiminnan.

- Havaintomme antaa uutta todistusaineistoa siitä, milloin laajempien hermoverkkojen toimintaan perustuvat tietoiset toiminnat kehittyvät.

Tulos saattaa myös tarjota uusia keinoja tunnistaa ja hoitaa kehittyvän hermoverkon häiriötiloja kuten epilepsiaa.

Tairan tutkimuksen havaintoja ei tehty ihmisillä vaan rotilla.
- Vastasyntyneen rotan aivot vastaavat kehitykseltään ihmisaivoja hieman ennen syntymää.

Ainoastaan vaiheen kesto ihmisillä jäi vielä arvoitukseksi.
- Emme osaa tarkkaan sanoa, missä vaiheessa vauvan aivojen välineuronien toiminta laskee tavallisen aivotoiminnan taajuuksille.

Rotilla vaihe kestää noin kaksi viikkoa, mutta ihmisillä toden näköisesti hieman pidempään.

teksti Juha Merimaa
kuva Creative Commons Licence

Kommentit

eero turtiainen - 20.5.2010

Onko taajuudet samoja/lähellä samoja kuin dementikoilla?

Kommentoi artikkelia

Toimitus käy läpi kaikki kommentit ennen julkaisua. Kommentteja voidaan julkaista myös Yliopisto-lehdessä.

Voit käyttää tekstin joukossa yleisimpiä html-tageja (<i>, <b>, jne.).