Yhteiskuntasuhteet lujittumassa

Yliopisto-lehti 6/2008

Suomalaisessa yliopistomaailmassa eletään jännittäviä aikoja. Yliopistolaki remontoidaan perusteellisesti. Rakenteellisen kehittämisen nimissä yhdistellään yliopistoja, rahoituspohjaa rukataan uusiksi, samoin hallintoa. Kiinteistöjen kohtaloa mietitään. Kaiken pitäisi olla valmiina vuoden 2010 alussa, siis puolentoista vuoden kuluttua. Aikataulussa pysyminen tulee tekemään tiukkaa.

Varautuminen tulevaan on näissä oloissa jännittävää. Erityisen haasteellista on uuden strategian laatiminen. Samalla kun toistakymmentä projektiryhmää pyrkii varautumaan parhaalla ymmärryksellään ja käytössään olevilla tiedoilla yliopistouudistukseen, konsistori ja koko yliopistoyhteisö lukuisine toimikuntineen on valjastettu vuosia 2010-2012 koskevan strategian valmisteluun. Näin pitääkin menetellä. Ei Helsingin yliopisto voi jäädä ajelehtimaan muutosten aallokossa, kyllä sen pitää tietää kurssinsa muutoksista - isoistakin - huolimatta.

Käynnissä olevassa historialliseksi luonnehditussa muutoksessa Helsingin yliopiston asema suomalaisessa yliopistolaivueessa on vahvempi kuin aikoihin. Uudelleen jäsentyvä yliopistojoukko tarvitsee lippulaivaa, jonka vanavedessä on turvallista purjehtia. Myös Helsingin yliopisto tarvitsee jatkossa yliopistokumppaneita, kotimaisiakin. Toivottavasti innovaatioyliopiston nimellä aiemmin tunnettu Aalto-korkeakoulu ja muut liittoumat ja allianssit osoittautuvat entistä vahvemmiksi ja monipuolisemmiksi yhteistyökumppaneiksi kansallisen osaamispääoman rakentamisessa.

On ollut mielenkiintoista seurata ja hieman vaikuttaakin siihen, miten yliopistomme ja muun yhteiskunnan välinen suhde on kehittynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Helsingin yliopisto on ottanut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen käyttöön niin käsitteenä kuin toimintana. Sekä kunnissa että yrityksissäkin meitä pidetään yhä enemmän arvostettuna ja lisäarvoa tuovana kumppanina. Meillä on ympäri maata hyviä ystäviä, jotka luottavat meihin.

Silti on syytä pyrkiä edelleen lujittamaan yhteiskuntasuhteita. Se edellyttää sidosryhmäpolitiikan selkiyttämistä koko yliopistossa, kampuksilla, tiedekunnissa ja laitoksissa. Kun omat tavoitteet ja suhde ympäröivään yhteiskuntaan on kaikilla tasoilla selvä, ei tarvitse pelätä ulkopuolisten entistä mittavampaa mukaan tuloa toimintaamme, tapahtuupa se sitten rahoittajina, hallintoelinten jäseninä tai muissa rooleissa. Helsingin yliopisto on halutessaan niin vahva toimija, että se voi vain hyötyä entistä kiinteämmästä vuorovaikutuksesta muun yhteiskunnan kanssa.

Suhde muuhun yhteiskuntaan ei ole oleellisesti muuttumassa, ainoastaan lujittumassa. Omalta osaltani kiitän kumppaneita niin yliopiston sisällä kuin ulkopuolellakin hyvästä yhteistyöstä kuluneina vuosina. Toivotan kaikille yliopistolaisille ja erityisesti uudelle rehtoraatille viisautta, määrätietoisuutta ja voimia yliopistomme luotsaamiseen läpi myllerrysten kohti entistäkin vahvempaa asemaa yhteiskunnallisena vaikuttajana ja sivistyksen puolestapuhujana.

Kommentoi: www.helsinki.fi/yliopistolehti

Kommentoi artikkelia

Toimitus käy läpi kaikki kommentit ennen julkaisua. Kommentteja voidaan julkaista myös Yliopisto-lehdessä.

Voit käyttää tekstin joukossa yleisimpiä html-tageja (<i>, <b>, jne.).